Nenäkkäitä

Arska-emo innostui paistamaan lettuja ja nenä oli työnnettävä mahdollisimman lähelle lettulautasta. Jospa ne pomppaisivat sieltä ajatuksen voimalla pikku vihien suihin. Tai voihan niitä vaikka vähän nuolaistakin, niin sitten varmasti saa.

Meidän Rinsessa!

äidin pieni rinsessa edestä

äidin pieni rinsessa takaa

vihihandler voi joskus näyttää tältäkin

Sydärin paikka!

Tänään olimme Vantaalla yhtyeharjoituksissa ja kun saavuimme kotiin, sydän löi pari kertaa tyhjää. Poissaollessamme koirat olivat avanneet yhden Azran arkuista ja tonkineet sitä perin pohjin. Muutossa pakattiin laatikoihin ja arkkuihin kiireessä kaikenlaista ja sinne ne unohtuivat.
Tänään Kertun suusta roikkui pari metriä sinistä lahjanauhaa, jota se yritti epätoivoisesti nieleskellä. Limaa, vaahtoa ja oksennusta lainehti lattialla. Varovasti aloimme vetää nauhaa Kertun kurkusta. Sitä tuli ulos metrikaupalla ja yhtäkkiä sen rinnalla alkoi purkautua vihreää nauhaa. Hitaasti jatkoimme vetämistä ja loppujen lopuksi Kertun sisältä vedettiin kaksi lähes täysimittaista kerää lahjanauhaa. Onneksi se ei ollut ehtinyt vielä suolistoon tai olisi tullut pikareissu päivystävälle eläinklinikalle, lähin sijaitsee 45 km päässä. Koko ajan pelättiin että nauha jumittuisi tai viiltäisi haavan Kepan kurkkutorveen. Tällä kertaa selvittiin pelkällä säikähdyksellä....