Vaikka pyhästi vannottiin, ettei Suomessa näyttelyihin mennä, käytiin kuitenkin kannattamassa paikallista kennelharrastusta Pohjois-Karjalassa. Börje ilmoitettiin kehään, Kerttu toimi huoltojoukoissa, mutta kummasti sekin näytti siltä, että kehään olisi halunnut.
Tapasimme myös entisiä ja tulevia vihinomistajia. Edesmenneen Taavi-pojan omistajat kävivät taas haistelemassa vihihikeä ja rutistelemassa ruttunaamojamme.
Joensuusta asti paikalle saapui pariskunta vain nähdäkseen vihikoiran elävänä. Heidän kanssaan riittikin juttua. Vaikka latelin kaikki mahdolliset sudenkuopat, mitkä vihin kanssa voi tulla eteen, he vakuuttivat olevansa vain entistä enemmän varmoja siitä, että vihi on heidän rotunsa. Tällaisia ihmisiä kaivataan, jotka ottavat todella rodusta selvää ennen koiran hankintaa. Yhdenkään vihin ei tarvitsisi lähteä enää kiertoon. Moni ei saa riittävää tietoa tai ei välitä hankkia sitä riittävästi ja niinpä koira sitten saa lähteä kun siihen asetetut toiveet eivät toteudu. Joidenkin tahojen mielestä vihien luonteissa on jotain menossa pieleen, mutta itse olen vakaasti sitä mieltä, että kyllä se on se ihminen, joka vihin pilaa jos on pilatakseen.
Leni Finne lausui Börjestä seuraavaa:
Oikeat mittasuhteet. Riittävä luusto. Oikealinjainen ja -ilmeinen pää. Hyvät korvat, terveet silmät. Hyvä nahka. Täyteläinen eturinta. Hyvät etukulmaukset. Riittävä rintakehä. Aavistuksen niukat takakulmaukset. oikea-asentoinen häntä. Riittävä askelpituus. Käpälät saisivat olla tiiviimmät.
VAL ERI, VAK 1, ROP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti