Herkkuja ruokapöytään

On se merkillistä, miten joku ruoka kelpaa ja toinen taas ei. Tänne mökille ajaessa piipahdamme aina Lappeenrannassa Euromarketin yhteydessä olevassa eläintarvike-tehtaanmyymälässä. On muuten viimesen päälle hyvä herkkukauppa. Ostan sieltä kaikki namiherkut, eilen tarttui mukaan mahtavia kurkkutorvia ja jättisiankorvia. Sieltä saa myös pakastejauhelihoja, jotka on valmiiksi lohkottu sopivan kokoisiin paloihin. No, ajattelin hemmotella pikku piiperoisiani ja ostin Kepalle kanajauhelihaa ja Bönölle sikaihraa. Kepa söi nyrpistellen (siis meidän Kepa, täydellinen jätemylly) ja vähän ajan kuluttua laattas kaiken nurmikolle. Bönö kurkisti ruokakuppiin ja lähti litomaan. Molemmat suunnisti keittiöön tuijottamaan siankorvapussia! Että hukkaan meni nekin lihat, yleensä kun meidän ahmatit ei paljon valikoi.
Kepa on aina ollut melkoinen sikavarasahmatti. Se on kehittänyt mielenkiitoisen väsytystaktiikan: kun Arska syö voileipää telkkaria katsoessaan, Kepa istuu vieressä ja kun Arska-emon tarkkaavaisuus herpaantuu, Kepa tyynesti haukkaa voileipää. Ja tähän halpaan Arska menee jatkuvasti...