Tänään erosin Suomen Vihikoirayhdistyksestä kymmenen jäsenvuoden jälkeen. Tarvitsen vihikoiria mutta en yhdistystä niiden omistamiseen ja niiden kanssa harrastamiseen. Vihi on parasta mitä minulle on elämässäni tapahtunut.
2 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Etpä taida olla ainoa yhdistyksestä muutaman viime vuoden aikana eronnut :) Nykyinen toiminta laittaa itsekin miettimään jäsenmaksun maksamista... Jollei toiminta ala pian muuttua, jää omakin maksu pöydälle!
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin yhdistyksen jäsenmäärä on viimevuosien aikana vähentynyt roimasti. Omia kokemuksia yhdistyksen pj:n toiminnasta kun on, niin en ihmettele yhtään. Sääli tosiaan, ettei enää vihikoirat ole se tärkein vaan se kuka tekee/sanoo ja mitä. Tsemppiä Marja-Riitta:-)
2 kommenttia:
Etpä taida olla ainoa yhdistyksestä muutaman viime vuoden aikana eronnut :) Nykyinen toiminta laittaa itsekin miettimään jäsenmaksun maksamista... Jollei toiminta ala pian muuttua, jää omakin maksu pöydälle!
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin yhdistyksen jäsenmäärä on viimevuosien aikana vähentynyt roimasti. Omia kokemuksia yhdistyksen pj:n toiminnasta kun on, niin en ihmettele yhtään. Sääli tosiaan, ettei enää vihikoirat ole se tärkein vaan se kuka tekee/sanoo ja mitä. Tsemppiä Marja-Riitta:-)
Lähetä kommentti